Karkki
Makeita ajatuksiaPienet pussit rulettaa
Täytyy kyllä sanoa, että näistä pikkupusseista on tullut minulle kestosuosikkeja. Jälleen tänään lähti kaupan hyllyltä Hyvää Makumaasta minipussi mukaan ruokaostosten yhteydessä lähikaupasta.
Leaf filosofoi, että pussit on suunniteltu käyttäjän toiveita vastaamaan (pitkään sitä kestikin, että vastaus alkoi tulemaan) ja arkipäivän karkkinälkään (en minä kyllä yleensä “juhlana” jaksa mättää yhtään sen enempää yhden lajitelman pussin karkkeja…).
Pienet pussit on kai vähän edullisempiakin. Hintaa en pahemmin ole kuitenkaan tuijottanut, sillä loppujen lopuksi on lähes samantekevää, mitä pussi maksaisi – ostaisin kuitenkin mieluiten pienemmän.
Laku-Pekka
Kuvittelin jo, että Laku-Pekalla olisi viimeaikaisten keskustelun vuoksi uusi ulkoasu, mutta vanhassa asussaan lakupatukkaa löytyi ainakin vielä tänään Tampereen Stokkalla. Siinähän ne oli kassojen läheisyydessä virkistävästi ainakin neljässä eri maussa, joista eniten ehkä pidän ÄssäMix-versiosta. Cloetta Fazerin tammikuisessa tiedotteessa ei selkeästi ilmaistakaan, milloin käärön ulkoasu vaihtuu. Täytyy myöntää, että graafisesti vanha käärö on tyylikäs ja ajanmukainen, polittisesta epäkorrektiudestaan? huolimatta (asiaa voi myös ajatella toisesta näkökulmasta). Innolla odotan, saadaanko lakritsipatukan ulkoasua uudistettua tyylikkäästi ja riittävän vahvaksi myös niiden asiakkaiden näkökulmasta, jotka eivät kääröön mitään rasistisia mielikuvia ole ehtineet liittää (ks. esim. Candy Blogin kirjoitus sitruunan makuisesta Laku-Pekasta).
Miksi Polly on niin hyvää?
Tämän hetkinen ehdoton suosikkini on Polly. Sattuu vaan tarttumaan kätösiin kaupasta joskus vähän liiankin helposti. Jotain Pollyssa on: suklaan maku jää suuhun pidemmäksi aikaa kun sisällä oleva “vaahtotoffee” vangitsee maun muttei sula suussa. Nykyään maistuu myös molemmat, tummat ja vaaleat pollyt – niiden sekoitus tasoittaa maun juuri sopivan ei-makeaksi. Lapsena tummat jäi aina pussin pohjalle…
